Yksi tykkää, toinen ei. Roseeviini jakaa mielipiteet, ja makuasioistahan voi kiistellä loputtomiin. Trendikäs roseeviini on ominaisuuksiltaan valkoviinin ja punaviinin väliltä ja se sopiikin ruokaviiniksi sellaisten ruokien kanssa, joihin ei sovi puna- eikä valkoviini. Roseeviinit ovat marjaisia, kevyitä ja raikkaita ja sopivatkin siksi seurusteluviineiksi, etenkin kesäaikaan.
Roseeviinin hento väri tulee valmistusmenetelmästä
Punaviini saa tummanpunaisen värinsä ja tanniinisen makunsa punaisten viinirypäleiden kuorista, joiden annetaan mehun puristamisen jälkeen olla mehun seassa. Roseeviiniä saadaan samoista rypäleistä kuin punaviiniäkin, mutta rypäleiden kuorten annetaan olla tekemisissä käymistään aloittelevan mehun kanssa vain muutaman tunnin ajan, jolloin niistä ehtii liueta vain hiukan väriä ja makua. Tämän valmistusmenetelmän nimi on vin gris.
Roseeviinin väriin vaikuttaa aika, jonka rypäleiden kuoret ovat kosketuksissa mehun kanssa, ja lopputulos voi olla kirkkaan oranssi, hennon ruusunpunainen tai melkein pinkki. Myös rypälelajikkeella on oma vaikutuksensa roseeviinin väriin.
Kaikki eurooppalaiset roseeviinit valmistetaan tällä menetelmällä. Roseeviinien tärkeimmät tuottajamaat ovat Ranska, Saksa, Portugali ja Espanja, jossa roseeviinejä valmistetaan erityisesti Kataloniassa.
Puna- ja valkoviinin sekoitusta ei saa kutsua roseeksi EU:n alueella
Toinen ja erityisesti Kaliforniassa käytössä oleva roseeviinin valmistusmenetelmä on nimeltään saignée. Siinä valutetaan osa punaviinin mehusta eri käymisastiaan, jossa siitä tulee roseeviiniä. Jäljelle jääneestä viinistä tulee tummempaa ja vahvempaa, koska rypäleiden kuoret luovuttavat arominsa ja värinsä pienempään määrään nestettä. Samoista rypäleistä saadaan siis kahta aivan erilaista viiniä.
Kolmas tapa valmistaa roseeviiniä on sekoittaa puna- ja valkoviiniä keskenään. Euroopan unionin alueella tällaisia viinejä ei tosin saa edes kutsua roseeviineiksi, mutta niitä tuotetaan esimerkiksi Australiassa, Yhdysvalloissa ja joissain Italian osissa. Euroopassa saa kuitenkin valmistaa roseesamppanjaa sekoittamalla valkoviiniin punaviiniä. Esimerkiksi Bollinger Rosén valmistamiseen käytetään noin viisi prosenttia punaviiniä ja 95 prosenttia valkoviiniä, mutta molemmat on valmistettu samoista punaisista rypälelajikkeista.
Kalifornialla on omat eksoottiset roseeviininsä
Roseeviinejä valmistetaan monista rypälelajikkeista, joita myös sekoitetaan keskenään. Ranskalaisissa roseeviineissä suosituin rypäle on grenache, mutta myös syrah eli shiraz, cabernet sauvignon ja carignon ovat suosittuja. Grenache on suosituin rypäle myös Espanjassa, jossa se on nimeltään garnacha ja roseeviini yleensä rosado, mutta lisäksi suosittuja rypäleitä ovat esimerkiksi merlot, cabernet sauvignon ja tempranillo.
Kalifornialainen erikoisuus on erittäin vaalea viini White Zinfandel, joka valmistetaan saignée-menetelmällä. Alueella myös lisätään punaisten rypäleiden sekaan vihreitä, esimerkiksi riesling- ja muscat-lajikkeita.
Aperitiivi, seurusteluviini, rasvaisen kalan ja kevyiden liharuokien seuralainen
Roseeviinit sopivat hyvin aperitiiveiksi ja seurusteluviineiksi, etenkin kesäisiin grilli-iltoihin ja terasseille. Roseeviini on hyvä valinta silloin, kun punaviini on ruoalle liian voimakasta ja valkoviini ei muuten sovi, esimerkiksi jos tarjolla on rasvaista kalaa tai kevyempiä liharuokia. Voimakkaasti maustettujen ruokien kanssa sopivat makeammat ja hedelmäiset roseet.
Roseeviinien optimaalinen tarjoilulämpötila on 10-12 celciusastetta. Niiden kanssa sopivat jopa jääpalat, jotka pitävät viinin pitkään viileänä laimentamatta makua liikaa.